Like a Twinkle

KTK-II© Anne L

KTK-LAUSUNTO
15+21,5+16,5 = 70,7% = KTK-II

Perustiedot

Rotu Georgian Grande
Rekisterinumero VH16-244-0002
PKK id #PKK1638
Sukupuoli Tamma
Syntymäaika  11.01.2016, 6v
Väri Musta
Säkäkorkeus 164cm
Kasvattaja Kics (VRL-05293)
Omistaja Possiikeri, VRL-07313
Kotitalli Possiikerin Virtuaalihevoset
KO VaB, vaativa valjakko

Luonnekuvaus

Kouluradalla ravaa komea tamma – kyllä, kuulit oikein, komea – vaikka kyseessä onkin tamma voi tätä hevosta hyvällä omalla tunnolla sanoa komeaksi. Tuike on upea musta, käsittämättömän hienon näköinen ratsu, jolla on mukava luonne.

© Omistaja

Tuike on helppo ja mukava tamma. Sen temperamentti tulee kuitenkin esille mikäli ulkona on esimerkiksi tuulinen ilma, se on lähdössä lentoon ja kierrokset nousee nopeasti. Onneksi se kuitenkin rauhoittuu yhtä nopeasti joten vaaratilanteita ei sen suuremmin tämän kanssa synny koskaan. Like A Twinkle on hellyyden kipeä ja se nauttiikin hoitajan sille antamista rapsuttelutuokioista.

Tamma on lähes ikiliikkuja, se olisi aina menossa mielellään joka paikkaan ja ratsastuksessakin voi olla varma että tätä ei tarvitsi ainakaan eteenpäin tuupata. Varsaiän tämä asui pihatossa kasvattaen makean kiiltävän talvikarvat, nykyään talvisin klippaaminen on pakollista jos ei halua ripustaa tätä pyykkinarulle päiväksi kuivumaan treenaamisen jälkeen…

Tuike on toisinaan hieman malttamaton, mutta seisoo kuitenkin kiltisti käytävällä tarpeen vaatiessa ja napakalla äänellä huomauttamalla. Varusteiden laittaminen on tamman kanssa maailman helpointa hommaa, se suorastaan tunkee päänsä suitsiin ja satulaa laittaessa seisoo varmasti tyytyväisenä. Tamma on kuin ammattiurheilija ja rakastaa treenaamista! Aiona asia mistä tamma ei ole niin mielissään on peseminen. Sitä inhottaa yli kaiken kun vettä valuu selästä kylkeä pitkin mahan alle. Silloin sen ilme on suorastaan huvittavan hapan. Tuikku seisoo kaikki pesutilanteet hiljaa paikallaan sama hapan ilme naamassaan. Heti kun pesuämpäri on viety pois on se taas iloinen reipas oma itsensä.

Musta tamma on aivan supertarkka tallirutiineista. Mikäli satut tulemaan pari tuntia normaalia myöhempään hakemaan tätä sisään, turha mennä enää edes hakemaan… Se on varmasti jo tallissa… Omassa karsinassaan tyytyväisenä. Jos ei, se on matkalla sinne. Tärkeintä tamman elämässä on ulos pääseminen oikeaan aikaan ja takaisin sisään, muuten on karsina tai tarha palasina. Eli turha kuvitella tallityöntekijänä nukkua vaikka tunti normaalia pidempää ennen aamutallin tekoa pyhäpäivänä, ei tule onnistumaan ilman seuraamuksia. Kesäisin tamma asuu vuorokauden ympäri laitumessa satoi tai paistoi. Se on kuitenkin parasta terapiaa kilpahevoselle. Laitumelta se haetaan vain treenaamista ja pakollisia toimenpiteitä varten, muuten se saa nauttia muiden seurasta ja olla kuin villi hevonen konsanaan.

© Kicks

© Mila

Sukutaulu

I.  ScaredycatVH15-016-0072
mustanpäistärikkö saddlebred 163cm
II. Doom Desire, evm
ruunikonpäistärikkö saddlebred 162cm
III. Cup o’ Tea
musta saddlebred 170cm
IIE. Sonic Boom 
rautiaanpäistärikkö saddlebred 150cm
IE. Smoke Screen, evm
musta saddlebred 166cm
IEI. Clever Foot
musta saddlebred 167cm
IEE. Memento
ruunikko saddlebred 157cm
E. Glitter PuffVH15-244-0023
musta georgian grande 167cm
YLA1, KRJ-1
EI. Lett Me Puff, evm
ruunikko saddlebred 162cm
EII. Pabliz
vaaleanruunikko saddlebred 155cm
EIE. Lundy
tummanrautias saddlebred 169cm
EE. Glitter Maniac, evm
musta friisiläinen 165cm
EEI. Fire-Eater
musta friisiläinen 164cm
EEE. Cava Little Glossy
musta friisiläinen 170cm

Sukuselvitys

Isä Scaredycat on mustanpäistärikkö 163cm korkea saddlebred ori. ”Eddy” on kilpaillut esteitä, koulua, kenttää ja valjakkoa. Todellinen monitoimi ori on siis kyseessä. Eniten sijoituksia siltä löytyy esteratsastuksesta. Eddy on luonteeltaan epäluuloinen mutta myöskin ”draama kuningas” – ratsastaessa se kuitenkin toimii kokeneella ja tutulla ratsastajalla kuin unelma. Muuten se saattaa kytätä joka ikistä pensasta tai varjoa ja ei treenaamisesta tule mitään. Orilla on kapasiteettia este- ja kouluratsastuksessa, mutta luonteesta johtuen sillä on kilpailtu vain helppoja luokkia. Orilla on tuikun lisäksi 2 muuta jälkeläistä, molemmat ovat oreja.

Isänisä Doom Desire (evm) oli kaunis ja ylväs saddlebredori, jonka lennokkailla ja eleganteilla askelluksilla hurmasi kenet tahansa. 162cm korkea ruunikonpäistärikkö herrasmies kilpaili voitokkaasti saddleseatissa varsinkin pleasure-luokissa. Sillä oli korrekti ja tasapainoinen rakenne ja se oli kerrassaan mahtava persoona. Pitkään areenoilla pröystäillyt ori vetäytyi kisakentiltä noin 17-vuotiaana, siirtyen lopulta suosituksi siitosoriksi. Doom sai elämänsä aikana 20 jälkeläistä, joille se periytti näyttäviä liikkeitä ja hyvää luustoa.

Isänemä Smoke Screen (evm) oli harrasteratsuna toiminut 166cm korkea musta saddlebredtamma. Perheen tyttärelle ostettu Smoke oli täydellinen ensihevonen: kiltti, kuuliainen ja nöyrä. Utelias ja lempeä tamma omasi pehmeät askellajit, ja sillä kilpailtiin muutamissa seurakisoissa, koulu- sekä estekisoissa. Koulua Smoke väänsi Helppo B-tasolla, mutta se osasi muutamia Helppo A:nkin juttuja. Esteitä tamma hyppi ainoastaan 60cm asti, ei siksi etteikö se pystynyt hyppimään korkeampiakin, vaan koska tyttärellä oli estepelko. Smoke Screen sai elämänsä aikana vain yhden jälkeläisen.

Emä Glitter Puff on pikimusta 167cm korkea Georgian Grande neitokainen. Tamma on puoliksi saddlebred ja toinen puolikas on taas friisiläistä. Tamma kilpailee aktiivisesti vaativaa koluratsastusta sekä valjakkoajoa, pääpaino pysyy kuitenkin kouluratsastuksessa. Glitter Puff eli ”Pulla” on luonteeltaan vähän sellainen nirppanokka maastakäsin. Ratsastaessa se on todella kapasiteetikas ja näyttävä suurine korkeine liikkeineen, mutta alkuverryttelyssä siltä irtoaa jos jonkinlaista pukkihyppelyä, lämmittelyn jälkeen se toimii kuitenkin kuin ajatus. Pullalla on Like A Twinklen lisäksi kolme muuta varsaa. Tamma on myöskin YLA-I ja KRJ-I palkittu.

Emänisä Let Me Puff (evm) oli ruunikko, 162cm korkea, saddlebred orii. Let Me Be Puff, tutummin ”Meme” kilpaili rodulle tyypillisesti askellajikilpailuissa, ollen useasti kolmen parhaan joukossa. Meme oli rakenteeltaan hyvin sopusuhtainen, sillä oli hyvin asettunut, kaareva kaula, sekä vahva lyhyehkö selkä. Kasvattaja kertoi että oria käytettiin erityisesti niille tammoille, joilla oli selän rakenne heikko, tai takaosassa olisi voinut olla parantamisen varaa. Mitään suuria näyttelytähtiä jälkeläisistä ei tullutkaan, ehkä juuri sen takia että sille tuotiin myöskin keskivertoisempia tammoja, mutta aivan loistavia käyttöhevosia kuitenkin. Orilla oli suuret ja matkaavoittavat liikkeet, etenkin sen ravi oli hyvin show-tyyppinen. Memen kerrotaan jättäneen Glitter Puffin lisäksi 25 muuta jälkeläistä, joista suurin osa oli puhtaita saddlebredejä. Jälkeläisiä näkee askellajikilpailuiden kärkipäässä edelleenkin. Ori periytti palvelevaa, joskin hieman tulista luonnetta. Kilpahevosiin tottuneet käsittelijät kuitenkin tykkäsivät tästä kovasti.

Emänemä Glitter Maniac (evm) oli musta, 165cm korkea, friisiläinen. Glitter Maniac, tutummin ”Milla” syntyi valtion siittolassa ja siitä piti tulla emänsä tavoin läheisen panimon vankkurihevonen. Millan isä kuitenkin oli täyspäiväinen kouluratsu, eikä mennyt aikaakaan kun tamman omakin kapasiteetti huomattiin. Niimpä se sai jättää kärryhevosen elämän ja myytiin hyvällä rahalla klassista kouluratsastusta harjoittavalle ratsutilalle. Milla sai aloitella ratsunuraa kaikessa rauhassa, luonteeltaan se olisikin ollut varmasti loistava kärryhevonen, niin viisas ja rohkea mutta kuitenkin todella näyttävä ulkonäöllisesti. Millalla meni jonkinaikaa että se saatiin ”syttymään” ratsastuksen suhteen, ja kun aika koitti niin se voitti lähes jokaisen kouluratsastuslähdön mihin osallistui. Myöhemmällä iällä se siirtyi pienimuotoiseen ratsastuskoulukäyttöön, jonka kuitenkin lopetti tapaturma tarhatessa ja tamma saikin siirtyä varsojen tekoon. Milla sai 3 kaunista varsaa, joista peräti 2 saivat jäädä syntymätallilleen jatkamaan emänsä kavionjäljissä. Sukuselvitys © Kics

Jälkeläiset

01.03.2016 t. Enter My Heart – i. Nouvion Valentijn – om. Kicks (VRL-05293)
10.05.2016 r. Such a Flinch – i. Farbranch Alabhaois – om. Iida (VRL-12244)
15.03.2018 o. Escapist POS – i. HWA Escaping the Nightmare – om. Zen (VRL-01436)

© Pyry

Kilpailut

Ajantasalla olevat ominaisuuspisteet löytyy Tuikkeen VRL-profiilista (kilpailut myös jonkin verran porrastettuja)

KRJ (42 sijoitusta)

19.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 5/30
19.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
21.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/30
23.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 3/30
22.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 7/30
24.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
24.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/40
25.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/50
25.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
26.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/30
27.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 3/30
29.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/40
29.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 6/40
30.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/40
30.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/40
01.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/40
01.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/40
02.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
02.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/30
03.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 5/30
06.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 3/30
07.02.2016, Kutsu, Helppo A – 1/40
07.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
07.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/30
08.02.2016, Kutsu, Helppo A – 5/40
08.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/40
08.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 3/40
09.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 3/40
09.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 6/40
09.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/30
10.02.2016, Kutsu, Helppo A – 4/40
11.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 4/40
12.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
12.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/40
14.02.2016, Kutsu, Helppo A – 5/30
15.02.2016, Kutsu, Helppo A – 4/40
15.02.2016, Kutsu, Helppo A – 2/30
16.02.2016, Kutsu, Helppo A – 1/30
16.02.2016, Kutsu, Helppo A – 5/30
23.02.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/30
27.07.2016, Kutsu, Vaativa B – 2/30
28.01.2016, Kutsu, Vaativa B – 1/30

VVJ (19 sijoitusta)

24.01.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 2/30
29.01.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 4/30
07.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 3/40
16.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 4/30
19.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 4/40
21.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 3/30
22.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 6/40
22.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 1/30
25.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 2/30
26.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 1/30
27.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 5/30
27.02.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 5/30
06.03.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 3/30
08.03.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 2/30
13.03.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 4/30
16.03.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 2/30
02.04.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 4/30
05.04.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 5/30
10.04.2016, Kutsu, Vaativa yhdistetty – 5/30

Päiväkirja

 

30.04.2016, Kouluvalmennus – Valmentaja: Sierra

Musta tamma nimeltään Like A Twinkle oli jo ottamassa alkulämpöjä kun saavuin paikalle. Katselin tamman työskentelyä, ja tein omia havaintojani ja ynnäilin niitä taustatietoihini. Tuikku selkeästi nautti työskentelystä, ja ilmeisesti sillä oli oikein hyvin virtaa tämän päivän harjoitteisiin. Ratsastajalla tuntui olevan täysi työ pidätellä virtaisaa tammaa, joten alkulämmittelyn jälkeen otimme hieman reilua ravi- ja laukkatyöskentelyä. Kun Tuikku oli saanut jonkin aikaa touhuta itseään hikeen, siirryimme työskentelemään pääty-ympyrälle. Kokoamiset onnistuivat hienosti kaikissa askellajeissa, ja niiden myötä Tuikku tuli hieman paremmin kuulolle. Sekä avo- että sulkutaivutukset sujuivat hyvin käynnissä, ravissa avotaivutuksen suhteen etuosan keveyteen piti kiinnittää huomiota. Laukassa sulkutaivutus sujui mallikelpoisesti, joskin kuolaintuntuman pehmeyteen kiinnitettiin huomiota nyt enemmän. Ratsastajan istuntaa korjattiin hieman pidättävämpään suuntaan, mikä selvästi auttoi Tuikkua. Laukanvaihdot tuntuivat olevan sen sijaan hieman ruosteessa, ja ongelman huomattuamme treenailimmekin niitä hyvän tovin. Siirryimme suoralle uralle harjoittelemaan laukanvaihtoja, jotta tilaa ja vaihtoaikaa olisi paremmin. Ensin kokeilimme hieman väistöharjoituksia, joissa ei ollut sen kummempaa ongelmaa, ja keskityimme taas vaihtoihin. Ohjastuntuman pehmentämisellä ja tiiviimmällä istunnalla oli suuri vaikutus Tuikkuun, ja pian vaihdot onnistuivat jo pelkillä painoavuilla. Kun laukanvaihdot onnistuivat laukassa ongelmitta, palasimme pienen ravipätkän jälkeen käyntiin, jossa treenailimme hieman etu- ja takaosakäännöksiä, ja annoimme tamman rauhoittua kunnolla. Valmennus oli ollut kohtalaisen rankka, mutta Tuikku tuntui varsin tyytyväiseltä saatuaan päästellä höyryjä.

18.01.2016, Kouluvalmennus – Valmentaja: Annika n (220 sanaa)

Toisen päiväni viimeiseksi valmennettavakseni ”jäi” Tuikku-tamma, johon olin jo edellispäivänä hieman tutustuinkin jo. Tänään oli tarkoitus vielä hieman tuuppailla, joten ruvettiinkin töihin heti kun olitte kävelleet kymmenisen minuuttia vapain ohjin. Tuikku oli hieman väsyneen oloinen, joten tänään en vaatisi samanlaista kokoamisastetta kuin edellispäivänä. Aloiteltiin valmennus ravailemalla, ja tekemällä hieman taivuttavaa jumppaa niin sanotusti palautteluksi. Tuikku taipui mielestäni oikein hyvin, ja käytti heti alusta alkaen selkäänsä ja oli hyvässä moodissa jo alkuun. Tehtiin paljon voltteja ja ympyröitä sekä erilaisia kaarevia uria, joista etenkin kolmikaarinen kiemuraura osoittautui oikein kivaksi jumppatehtäväksi. Tamma valui alkuun hieman kaarroksissa, joten ohjeistin ratsastajaa ratsastamaan napakammin istunnalla, kun pidettiin ohjastuntuma suhteellisen kevyenä. Tämä auttoi, ja kun oltiin hieman jumppailtu, otettiin sellainen keskiverto ohjastuntuma, että saatiin vähän työskenneltyäkin. Tehtiin aina yksi pääty-ympyrä kunnolla kooten ja vaatien takaosaa alle, ja sitten loppukierros, sekä toisen päädyn ympyrä kevyemmällä tuntumalla pidemmässä muodossa. Tätä toistettiin muutamaan otteeseen ja tamma oli melko väsynyt jo tässä vaiheessa. Vähän kuitenkin vaadittiin vielä, ja ruvettiin tekemään hieman väistöjä, jotta saataisiin takaosa kunnolla käyttöön. Tuikku teki parhaansa, ja alkoi olla jo melko hikinen, mutta kuitenkin väännettiin niitä väistöjä – joskin hieman pidemmässä muodossa, mutta kuitenkin! Tamma otti kyllä hienosti sitä takaosaa alle, ja olin varsin tyytyväinen lopputulokseen. Näinpä sitten loppuun vielä ravailtiin hieman pitkin ohjin, ja tamma oli väsynyt, mutta liikkui rennosti eteen, ja sitähän me oltiin lähdetty hakemaankin.

17.01.2016, Kouluvalmennus – Valmentaja: Annika n (219 sanaa)

Päivän toinen valmennettavani oli Tuikku-tamma, joka saapui kentälle hieman aikataulua edellä. Näinpä ratsastajan kanssa sovittuani käväisin hakemassa itselleni päivän toisen kupillisen kahvia, jotta päästäisiin etenemään, ja ratsukko käveli sillä aikaa. Ruvettiin tämänkin hevosen kanssa tekemään ensin käyntihommia, sillä käynti oli mielestäni tärkeä askellaji, jossa hevosen oli liikuttava oikein päin, ennen kuin muihin voisi siirtyä. Näinpä ruvettiin tekemään hieman sisään- ja ulospäin asetusta, jossa hevosen pitäisi jo alkaa miettiä hieman. Pyrittiin näillä asetuksilla saamaan hevosta hieman takaosan päälle, ja sitä takaosaa hieman aktiivisemmaksi, joka onnistuikin suhteellisen hyvin. Tuikku kuunteli kivasti apuja, ja näytti oikein yhteistyönhaluiselta, ainakin tänään. Muuten en tammasta oikein mitään tiennyt, mutta kivalta vaikutti jo tässä vaiheessa. Tehtiin käynnissä myös hieman pysähdyksiä, sekä peruutuksia, jotka kuitenkin sujuivat jo ensimmäisestä lähtien oikein mallikkaasti. Näinpä jatkettiin työskentelyä ravissa, ja ruvettiin tekemään hieman avotaivutusta, sillä se oli hyvä liike hevosen taivuttamiseksi, ja takaosan aktivoimiseksi. Tuikku näytti jo hieman väsyvän, mutta tehtiin silti täysillä töitä, ja kyllähän tammasta vielä saatiin irti vaikka ja mitä! Kun vähän taivuteltiin avojen lomassa, saatiin se takaosakin kunnolla mukaan ja selkä pyöreänä tamma vilautteli kyllä sellaista ravia paikoin, että ei voinut muuta kuin katsoa monttu auki. Tehtiin vielä muutamat sulkutaivutukset, kun avot sujuivat niin hyvin, joiden jälkeen sitten ruvettiinkin taivuttelemaan pidemmässä muodossa eteen-alas, ja tamma liikkui oikeen pyöreässä muodossa ja isosti – ja oli oikein rento, hienoa työtä!

13.01.2016, Kouluvalmennus – Valmentaja: Viiru

Tänään valmennettavaksi saapui ystäväni Kics ja hänen musta tammansa Tuikku. Aloittelimme kouluvalmennuksen ihan perus kokoamisharjoituksilla ja temponvaihdoksilla, joilla herättelimme tammaa. Pienen kuulostelun jälkeen Tuikku alkoi olla valppaampi ja reipastui sopivasti. Tammalla näyttää olevan oikein mallikkaat liikkeet, enkä epäile vaikka se tulevaisuudessa olisikin kouluratojen mestari.
Harjoittelimme valmennuksen aikana temponvaihteluiden lisäksi myös avotaivutuksen alkeita, jotka tamma suoritti alkukohelluksen jälkeen hienosti, kun tajusi miten homma hoidetaan. Kuitenkin harjoittelua tarvitaan vielä lisää avotaivutuksen suhteen. Temponvaihtelut sen sijaan ei ollut herkälle nuorelle mikään ongelma ja ratsukko suoritti annetut tehtävät kunnialla. Tuikku on varsin oppivainen ja hyvällä mallilla oleva nuori tamma, josta voi kuoriutua vielä vaikka mitä! Loppuverryttelyksi lähdimme kaikki kolme maastoon, minä kävellen, Kics ja Tuikku ratsain.

Päiväkirjamerkintä 02 – Lashrael

Kävin pari kuukautta sitten auttamassa Kicsiä ja Tiuku-varsaa ajo-opetuksen aloituksen kanssa. Tänä aamuna Kics soitti ja kysyi olisiko minulla iltapäivällä aikaa tulla katsomaan tammaa taas. Lupasin hoitaa omat hevoseni reippaaseen tahtiin (lue: antaa ne tallityttöporukan hoidettavaksi) ja tulla kolmen maissa hänen luokseen. No, kun omassa tallissa kaikki oli kunnossa, lähdin Kicsin tiluksille huristelemaan. Kello oli viisi yli kolme ja kun astuin talliin sisään, käytävällä seisoi varustettuna koppakärryjen eteen Tiuku-tamma! Voi kun se oli jo kasvanut! ”Lähdetäämpä ajelulle! Pistä potta päähän ja hyppää kyytiin!” Kics sanoi ja heilui jo innoissaan kärryillä. Olin ihan ällikällä lyöty, vaikka tiesin, että tammavarsa oli mennyt opetuksessa eteenpäin. Ei auttanut kuin laittaa kypärä päähän, irroittaa Tiuku käytävän naruista ja hypätä kyytiin. Tamma käveli nätisti eteenpäin, vaikka kyydissä olikin vähän enemmän painoa, kun yleensä. Suuntasimme kohti maastotietä ja Tiuku hörähteli innoissaan. Varsa olisi halunnut ravata ja Kics sai rauhoitella sitä parhaansa mukaan, jotta pikkuneiti malttoi kävellä. Ei se kyllä malttanut kovin pitkään ja esitteli meille hienoa, lyhyttä ravia. ”Tästähän tulee hieno valjakkohevonen!”, sanoin naureskellen. Seuraavat 15 minuuttia Kics sitten selittikin, kuinka ensi viikolla hän valjastaisi Tiukun ensimmäistä kertaa valjakkokärrien eteen ja kuinka varsaa oli totutettu jo uusiin siloihin. Kun selostus varsan tulevaisuudesta loppui, olimmekin takaisin tallin pihassa ja Tiukun pikku lenkki oli suoritettu. Kun tamma tajusi, että tänään kävellään, niin se malttoi ihan kaikessa rauhassa. Kiitin Kicsiä hauskasta ajelusta ja kysyin, voisinko tulla katsomaan, kun Tiuku laitettaisiin valjakkokärryjen eteen. Kuulemma se olisi hyvä idea. Sitä odotellessa siis!

Päiväkirjamerkintä 01 ”Varsan ohjasajoa” – Lashrael

Tänään Kics oli pyytänyt minut Tiuku-varsulin opetuskaveriksi. Tiukua oli opetettu jonkun verran ohjasajoon ja pari kertaa oli ihminen ollut takana ”ajamassa” jo. Tänään olisi tarkoitus, että vain yksi ihminen olisi varsulin tukena taluttamassa ja se enemmän alkaisi luottamaan pelkkään takana häärivään ihmiseen. Kics oli hakenut Tiukun jo käytävälle ihmettelemään, kun saavuin paikalle. En tietenkään ollut myöhässä…! Harjasimme tammulin kahdestaan ja se vaikutti olevan tyytyväinen, että sitä harjailtiin ja rapsuteltiin. Siinä ohessa nostelimme tietysti jalat läpi ja sörkittiin muita Tiukun mielestä vielä vähän ihmeellisiä paikkoja, kuten korvia ja suuta. Tamma sieti kuitenkin hienosti kaiken ja seisoi vain paikoillaan. Suitsien ja silojen pukeminen onnistui yhtä kivasti. Kics oli selvästi puuhastellut paljon varsan kanssa.

Kun varsa oli vihdoin ohjasajokunnossa, suunnistimme pihamaalle. Kics oli ohjissa ja minä kävelin tamman vierellä liina kädessä. Tiuku aluksi katsoi hieman, että miksi toisella puolella ei ole ihmistä taluttamassa, mutta pian oli ihan kuin näin olisi aina puuhailtu. Tamma köpötteli rentona ympäri pihamaata ja kuunteli hienosti Kicsin ohjasapuja ja ääntä. Kaikki meni hyvin, kunnes kävelimme tallin kulman taakse, jossa oli heinäpaali paikassa, jossa se ei viimeksi ollut! Tiuku jähmettyi ja yritti lähteä takaisin kavereiden luo pihatolle. Saimme kuitenkin pidettyä varsan siellä, missä halusimme ja hetken tallinpihaa kierrellen ja rohkeutta keräten pääsimme lopulta pelottavan heinäpaalin luo. Tiuku sai haistella ja kokeilla, että ei se paali ollutkaan hevosensyöjäpeto. Kaivoin taskusta nameja ja tamma mutusteli niitä tyytyväisenä, kun suuntasimme takaisin pihatolle. Purimme varusteet varsalta ripeään tahtiin ja Kics kävi laskemassa sen laumaan miettimään kummallisuuksia, mitä se tänään kohtasi. Kuitenkin Kics saa olla ylpeä varsastaan, kun se ei tuon kummemmin järkyttynyt! Ja ihan rentona se jäi varsakaverien kanssa temmeltämään, kun aloimme tehdä lähtöä pihatolta!

Virtuaalihevonen / a sim-game horse